Astuttiin teatteriin. Tervetuloa, se sanoi. Nyt se alkaa.
Takkia niskaan ja räpylää jalkaan, tuolta saapuu kolmipyörä punainen ja kärry, joita Tallinnankin edustalle uppoaa. Te katsojat olette vielä pelkkää kuvitelmaa, mutta jo teitä mietitään ja teille jutellaan.
Kiva, että kohta tavataan. Päästään jakamaan tämä maailma.
Älä pelkää pohjamutaa, kyllä Lamppukalalla on valo aina päällä ja rasvatut saranat. Ja kyllä pimeässäkin näkee, kun kaikki on vähennetty, saatpa nähdä. Sukellusveneellä on korva tarkkana, joten se kyllä kuulee, jos jotain piilotellaan, kahistellaan tai käännetään takkia.
Eikä hätää: huolet, pelot, salaisuudet, ne puolestasi säilöö simpukka
Terveisin: Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti